Pyöreän pöydän keskustelu

Opetusministerin pyöreän pöydän ääressä etsittiin ratkaisuja varhaiskasvatuksen työolojen ja vetovoiman parantamiseksi

Opetusministeri Li Andersson kutsui Säätytalolle asiantuntijoita, järjestöjen ja työnantajan edustajia sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisia yhteiseen keskusteluun varhaiskasvatuksen edelleen pahenevaan henkilöstöpulaan liittyen. Miten löytäisimme yhteisiä ratkaisuja tilanteeseen, miten mennään eteenpäin ja saadaan työolot houkuttelevimmiksi ja ammattilaiset pysymään? JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen lisäksi tilaisuudessa ammattiliittoa edustivat pääluottamusmies Jaana Kesänen (Kasko, Helsinki) ja Katja Granqvist (perhepäivähoito, Kirkkonummi).

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Maiju Paananen kertoi keskustelijoille tutkimustietoa siitä, millaisissa tilanteissä henkilöstö pysyy ja millaisessa ei. Luonnollisesti palkalla on merkittävä vaikutus pysyvyyteen, samoin sillä seikalla, että henkilö on ensisijaisesti valinnut tehdä juuri sitä tehtävää, missä hän työskentelee. Kaikenlaiset väliaikaiset siirrot laskevat työhön sitoutumista. Jos poissaoloihin palkataan sijaisia vain mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, lisää se henkilöstön halua siirtyä muualle töihin. Lisäksi niin sanottujen 2+2–ryhmien katsottiin kuormittavan henkilöstöä. Tässä mallissa kaksi 14 lapsen ryhmää toimii samoissa tiloissa porrastetusti ja tosiallisesti myös samanaikaisesti. Myös työn autonomialla on suuri merkitys, eli kuinka paljon voi itse vaikuttaa omaan työhönsä. Paanasen mukaan varhaiskasvatus on siirtynyt toimimaan talous edellä eli tuijotetaan täyttöastetta, käyttöastetta ja suhdelukuja. Pedagogiikka ja lapsen etu tulisi kuitenkin asettaa ensisijaisiksi prioriteeteiksi. Samankaltaisia asioita nostivat esille myös tilaisuudessa puheenvuorot käyttäneet varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. 

Muita puhuja tilaisuudessa olivat mm. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas, joka avasi Helsingin haasteellista työvoimavajetta varhaiskasvatuksessa. Pikaisia toimia tarvitaan. 

Päivi Niemi-Laineen mukaan Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta, mutta tilanne on heikentynyt nopeasti, koska henkilöstöpulaa ei ole kyetty pysyvästi ratkaisemaan. Ammattiliitto JHL esittääkin useita keinoja varhaiskasvatuksen lainsäädännön kehittämiseksi ja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Keinoja ovat mm. lain avaaminen uusien laskelmien pohjalta, opettajia ei tulisi vähentää mutta hoitajia lisätä, palkkaohjelman kehittäminen ja suhdeluvun seurannan kehittäminen reaaliaikaisemmaksi. Halutaan myös kehittää perhepäivähoitajien palkkausta. Koko lausunnon löydät täältä: JHL: Varhaiskasvatuslaki aiheuttaa vaaratilanteita päivähoidossa – lakia on muutettava - JHL

 Opetusministeri päätti tilaisuuden lupaamalla keskusteluille ja toimenpiteille jatkoa. Tarkoitus on ryhtyä toimeen eikä vain keskustella asioista. 

Jaana Kesänen, pääluottamusmies, Kasko, varhaiskasvatus ja esiopetus